sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

SUOPÖLLÖ

Suopöllö (Asio flammeus)

Nurmossa 26.6.2018

  


Nurmossa 4.6.2017
  • Tämä on ensimmäinen kuvaamani pöllö! Miellyttävä kokemus, liekö Luoja lähetti tämän yksilön lentelemään kuvausretkeni tienvarrelle, joka tapauksessa nappasin lennosta muutaman kuvan - heti, kun sain pysäytettyä auton. Sitten seurailin jonkin aikaa, minne lintu lentäisi ja kadotin sen lopulta näkyvistä. Lähdin kuitenkin vielä ajelemaan siihen suuntaan, minne pöllö oli kadonnut ja pian löysinkin sen istumasta ojanpenkalla keskellä peltoaukeamaa. Tähtäsin pari kuvaa ja lähdin hiipimään lähemmäksi ja ehdinkin jonkun kymmenen metriä ja samalla ehdin ottaa muutaman kuvan. Hetken pöllö pyöritteli päätään ja päätti jatkaa sitten lentoansa.
  • Lintulajina luulin tätä ensin helmipöllöksi, mutta sain sitten tarkempaa tietoa ja laji onkin SUOPÖLLÖ, joka on runsaimmillaan Pohjanmaan lakeuksilla ja soilla!

Suopöllö (Asio flammeus)

Suopöllö (Asio flammeus) on päiväsaikaan aktiivinen, avoimessa maastossa viihtyvä pöllö.


Koko ja ulkonäkö
Suopöllön erikoistuntomerkkinä on keltaisten silmien mustat ympärykset. Laji muistuttaa sarvipöllöä, mutta on tätä vaaleampi. Suopöllön siivenkärjet ovat myös alta selvemmin ja kapeammin tummemmat ja sen siivissä on valkoinen takareuna. Suopöllön viiruinen rinta kontrastoituu juovattomaan vatsaan ja sen siivet ovat alta paljon vaaleammat kuin päältä.
Suopöllön pituus on noin 37–39 cm ja sen siipien kärkiväli on noin 95–110 cm. Aikuinen suopöllö painaa noin 350 grammaa. Suopöllön soidinääni on erittäin matalaa puuskutusta. Poikaset puolestaan kerjäävät ruokaa sähisemällä.
Ääntely
Koiraan ääni on kiivas, uhkaava "tsäh-ef", kerjätessään venyvä "tsääh-opp". Varoitusääni on karhea "tseff-tseff-tseff". Laulu ilmassa on tukahtunut matala "pu-pu-pu-pu-pu-..." puputussarja, nopeudeltaan alle puolet helmipöllön ääntelystä. Kerralla kuuluu noin 6-20 tavua, 3-4 tavua sekunnissa kantaen n. 1 km:n päähän.
Poikasten kerjuuääni muistuttaa koirasta, mutta on sähisevämpi.
Levinneisyys
Suopöllö pesii Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Karibialla, Havaijilla ja Galapagos-saarilla. Osa linnuista muuttaa talveksi lämpimämmille alueille. Suomalaiset suopöllöt talvehtivat Etelä-Euroopassa. Huonoina myyrävuosina suopöllöt vaeltavat ravinnon perässä uusille alueille.
Suomessa pesii keskimäärin 5 000 paria. Runsaimmillaan suopöllö on Pohjanmaan lakeuksilla ja soilla, Etelä-Suomessa laji on hyvin harvalukuinen. Läntisen Euroopan kannaksi arvioidaan vain 13 000 – 26 000 paria, joista 1 000 – 3 500 paria Isossa-Britanniassa. Maailman populaation suuruudeksi arvioidaan noin 2,4 miljoonaa yksilöä.
Elinympäristö
Suopöllö metsästää avoimessa ympäristössä, kuten suolla, usein päiväsaikaan. Pesimäpiiriin kuuluu suota, rantaniittyä, heinämaata tai viljelysmaata.
Lisääntyminen
Suopöllö rakentaa yksinkertaisen korsipesän maahan. Muninta tapahtuu toukokuussa. Valkoisia munia on keskimäärin 6, tavallisimmin 4–7. Hyvänä jyrsijävuonna munia voi olla 10 tai jopa enemmän. Naaras hautoo noin 4 viikkoa. Koska haudonta alkaa jo ensimmäisten munien ilmaannuttua, kuoriutuvat poikaset yleensä eri aikaan, joten pesässä voi olla vastakuoriutuneita ja lähes puolikasvuisia poikasia samaan aikaan. Pariviikkoisina poikaset jalkautuvat maastoon, ja oppivat kunnolla lentämään 4-viikkoisina.
Ravinto
Suopöllö syö enimmäkseen jyrsijöitä (etenkin myyriä), mutta myös muita pieniä nisäkkäitä ja lintuja.
Kuvat: ©Kotistudio Pasi Kallio
By klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)